Kirjoittanut: Jusa Peltoniemi
Kuvittanut: Laura Rahinantti
WSOY 2007
Hinapulkka hinaa pulkkaa ja ihmettelee maailmaa ja aikuisia
Täysin erilainen kirja kuin aikaisemmat. Tämä koostuu pienistä jutuista, eikä suuresta yhtenäisestä tarinasta. Jokainen kirjan kappale käsitteleepi jonkin Hinapulkkaa askarruttavan asian tai jutskan. Se voi olla koulutehtävä tai mysteeri. Esimerkiks: Miten posti eksyy postilaatikkoon? Jutut on käsitelty hauskasti ja aina vängästä näkökulmasta. Vähän niin kuin ympäri ämpäri, päälaellaan!
Hinapulkka tekee paljon mielenkiintoisia johtopäätöksiä aikuisten asioista ja pompottaa kaiken maailman virkamiehiä miten huvittaa. Hän sijoittaa ydinjätettä ja virittää loukun postinkantajalle.
Hinapulkan kieli on jännittävää. Se muuttuu jatkuvasti ja etsii uusia sanoja, vääntelee, kääntelee ja yhdistelee niitä. Se on myös oikein piristävää luettavaa. Kirjan kuvitus toimii ja kirja on mukavan kokoinen käteen, jalkaan, pannunantenniksi tai tikkalaukuksi.
Välillä tarinat tuntuivat keskenään hieman samanlaisilta, joskin jokaisessa riitti vauhtia ja vaaroja. Ehkä samanlaisuus on tässä kirjassa tarkoituksenakin. Onhan Hinapulkalla ihan oma tyyli tehdä asioita ja suhtautua maailman menoon ja melskeeseen.
Viimeisessä tarinassa kuitenkin tapahtuu jotain aivan normaalia. Ennen sitä kaikki on enemmän tai vähemmän vinksin vonksin. Hinapulkka pomputtaa aikuisia yhden kirjan verran ja sitten painutaan pehkuihin. Minusta tuntuu, että teen nyt aivan saman ja otan pienet päiväunet.
Kirjassa on 59 sivuja ja se sopii hyvin lukijalle, joka ei halua lukea pitkää ja paksua romaania. Sen tarinat voi lukea missä järjestyksessä huvittaa ja vaikka yhden päivässä, välipalaksi välitunnilla tai iltapalaksi ennen nukkumaan menoa. Hyvää yötä!
0 Kommentit to “Hinapulkka, Mozart ja Tarzan”